Linjavaihde.net forum

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
 11 
 : Heinäkuu 08, 2018, 20:25:41 
Aloittaja Sr1 -76 - Uusin viesti kirjoittanut Sr1 -76
Herätelläänpäs tätäkin  ;D

3D-malleja saa ainakin täältä: https://www.shapeways.com/shops/telimaa
https://www.thingiverse.com/Sledmaker/designs
https://www.shapeways.com/shops/jyrki-s-model-trains
https://www.shapeways.com/shops/jh-n-junakauppa-train-shop
https://www.shapeways.com/shops/fsjsvr
https://www.shapeways.com/shops/tt-trams

Lisäksi mestarimalleilta saa sekä rakennussarjoina, että koottuina: http://mestarimallit.com/

Mallikaupassa on myös osio Suomimalleille: https://www.mallikauppa.fi/pgroup/row/5110

Saa täydentää  :)

 12 
 : Heinäkuu 04, 2018, 21:26:05 
Aloittaja Pullahuru - Uusin viesti kirjoittanut Pullahuru
Jarruhana ja toimintaventtiili lisätty. Lisäksi akkulaatikot sai taakseen poistoilmaventtiilit. Suurin osa alapuolen rojusta on nyt tehty, lähinnä putket ja vivut puuttuu.


 13 
 : Heinäkuu 04, 2018, 08:53:23 
Aloittaja Santa_Fe - Uusin viesti kirjoittanut Dino
Onko tämä projekti nyt kokonaan kuollut. Eipä ole tästäkään kuulunut pariin vuoteen mitään. Eikös joku muu innokas ja kokenut mallintaja voisi jatkaa vaunusi rakentamista? Puuvaunut nimittäin ovat melko toivottuja trainziin. Täytyy kylläkin myöntää, että itsellä ei ole kokemuksia Blenderistä, mutta varmaan monella muulla on. Oletko jo kysynyt esimerkiksi Ismokp:ltä?

Puuttumatta tässä sen tarkemmin siihen, että kenen pitäisi tehdä mitäkin, niin oman kokemukseni mukaan juuri mallintamisen opetteluvaihe on ollut se kiinnostavin osa ja se, että on saanut jotakin aikaan Trainziin tai Rail Simulatoriin/Railworksiin. Sen jälkeen se alkaa sitten olla rutiinia ja tylsää paitsi, että pidemmän tauon jälkeen saa taas opetella uudelleen, mutta toistaiseksi muistijälki on kuitenkin tallella. Totean vain taas kerran, että opettelemalla itse mallintamaan, saa varmimmin sen mitä haluaa. On toki mahdollista, mutta epätodennäköistä, että joku ajaa ohituskaistaa ohi. Kukaan ei voi kuitenkaan ottaa omaa kokemusta pois.

On varmaan ihan mielenkiintoista pyöritellä itsekeen Gmaxia tai Blenderiä ja ihmetellä, että mitä niillä saisi aikaan, mutta nyt on kuitenkin mahdollisuus kysyä ongelmatilanteissa tai muutenkin. Itselläni meni reilu vuosi Gmaxin kanssa ihmetellessäni sen kanssa. Kun Trainzin tai Train Simulatorin radat ja sessiot on ajettu, niin jäljelle jää oman sisällön tekeminen.

Tekstuurikuvat on se asia, josta pitäisi ensin lähteä liikkeelle, mutta niin ei ole vain tullut tehdyksi. Piirustukset on myös paikallaan olla valmiina.

PS. Oman opetteluvaiheen esitteleminen foorumilla toisi sisältöä siihen!

 14 
 : Kesäkuu 30, 2018, 23:27:22 
Aloittaja Sr1 -76 - Uusin viesti kirjoittanut Sr1 -76
Samajoen 1.0-päivityksen mukana tulee sessio, sitä seuraavaan päivitykseen tulee niinikään sessio, mutta siihen voikin kestää jo vähän enemmän aikaa.

 15 
 : Kesäkuu 30, 2018, 21:25:00 
Aloittaja Pullahuru - Uusin viesti kirjoittanut Pullahuru
Nyt on akkulaatikot ja muuntaja saaneet vähän lisää yksityiskohtia.

 16 
 : Kesäkuu 30, 2018, 15:20:58 
Aloittaja Sr1 -76 - Uusin viesti kirjoittanut Sr1 -76
Samjoki 0.9 on jaossa aloitusviestissä!

 17 
 : Kesäkuu 29, 2018, 19:16:20 
Aloittaja Santa_Fe - Uusin viesti kirjoittanut Santa_Fe
Vähän riippuu että miten kuollut projekti määritellään. Ei ole vähään aikaan ollut kiinnostusta (eikä nyt kesällä edes aikaa) jatkaa projektia eteenpäin, mutta tarkoitus ei ole ollut lyödä ovia lopullisesti kiinni. Jatketaan kunhan taas aika ja kiinnostus kohtaavat.

Tietysti voisin harkita projektin antamista jollekin muulle, osaavalle mallintajalle joka oikeasti saisi jotain aikaan nopeammin kuin minä, mutta se on taas eri asia onko täällä sellaista mallintajaa.

 18 
 : Kesäkuu 28, 2018, 19:21:12 
Aloittaja Sr1 -76 - Uusin viesti kirjoittanut Sr1 -76
Virtajoen radasta
Virtajoen rata oli työn alla vuoden 2016. Tämän jälkeen olen jotain pientä rakennellut siihen. Valmistuminen on epätodennäköistä, koska tämän jakokuntoon saaminen kestäisi pitkään. Suurimmaksi osaksi rata on kuitenkin opastettu ja maisemoitu.

Kuva1: Alajärven päivystäjä
Alajärvellä työskentelee yksi päivystäjä. Rahti liikkuu nykyään suorissa junissa ja sekatavarajunat Virtajoen suunnalta ajetaan nykyään yleensä suoraan Tampereelle. Alajärvellä on varikko, lentokentän raide sekä teollisuusraiteita. Etupäässä Alajärven vähäinen liikenne tapahtuu Gbln-t, Sob sekä Hai-vaunuilla. Joskus myös Hkb-vaunuilla.

Kuvat 2 - 4: Kekkola - Korpikylä
Rata Virtajoelle rakennettiin alunperin vuonna 1948 mierontieltä. Vuonna 1971 avatulle Parkanon radalle Alajärven asemalle rakennettiin kuitenkin Kekkolan asemalta raide, jonka seurauksena Korpikylän kautta kulkeva liikenne hiipui ja päättyi. Kekkolan asema siirrettiin vuonna 1964 ja vuonna 1974 Kekkolaan rakennettiin kolmioraide, jotta junaliikenne voisi kulkea kulkusuuntaa vaihtamatta Alajärveltä Virtajoelle ja edelleen Salmenrantaan. Korpikylässä lastataan sotilasjunia yleensä kerran vuodessa. Korpikylässä on pari hiljaista teollisuusraidetta. Rata Korpikylästä eteenpäin on suljettu.

Kuva 5: Salmenranta
Rata Virtajoelta rannikolle avattiin vuonna 1949, jolloin myös Salmenrannan asema avattiin. Salmenrannan tavaraliikenne koostuu pääasiassa kaivokselta tulevasta liikenteestä.

Kuvat 6-7: Syrjälän raide
Tukkikoskelta avattiin vuonna 1975 raide Seinäjoelle. Raiteen tavaraliikenne oli vähäistä ja keskittyi hyvin nopeasti Rantajoen kautta kulkevaksi. Raiteen matkustajaliikenne lopetettiin vuonna 1990, jolloin raide Syrjälästä eteenpäin suljettiin. Syrjälässä käydään nykyään vain harvakseltaan hakemassa raakapuuta.

Kuvat 8-9: Taravuori - Tarasvaara
Tarasvaarasta avattiin vuonna 1978 raide Tarasvuoren kaivokselle. Rataa käyttivät kaivoksen lisäksi Tarasvaaran varastot sekä teollisuusalue. Radan liikenne kuihtui 1990-luvun lopulla. Tarasvaaran vanha tavararatapiha on suljettu lähes kokonaan ja lastaus keskitetty Sammalmetsään sekä Tukkikoskelle. Tukkikoski - Sammalmetsä-radan uusimisen yhteydessä Tarasvaaraan rakennettiin uusi asema. Rata on tarkoitus sähköistää, jolloin suurin osa Riihilahden sataman liikenteestä voitaisiin siirtää Tarasvaaran kautta kulkeviksi.

Kuva 10: Rantajoki
Rantajoen tavaraliikenne tulee nykyään lähinnä sataman viereiseltä varasto/teollisuusalueelta.

Kuva 11: Yleiskartta
Vain merkittävimmät asemat merkitty.
S-kirjaimella merkityt radat ovat sähköistettyjä, viivalla merkityt eivät.

Lisäinfoa: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1VBvSJ-V5NUPi-Gg7ioyUeUDuMOvInq1rWehYiC6-7g4/edit#gid=0

Tämän ei ole tarkoitus esitellä koko rataa, vaan antaa jonkinlainen pintaraapaisu.

Rataa voi kysellä minulta yv:nä, ehkä laitan joskus jakoon, ehkä en.

 19 
 : Kesäkuu 28, 2018, 18:51:03 
Aloittaja Santa_Fe - Uusin viesti kirjoittanut Santa_Fe
Laitettaneen kohtapuoliin jakoon, vaikka ne nyt eivät oikein miltään osin täytäkään nykystandardeja. :D
Ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään. ;D Nykystandardien mukaisia InterCity-vaunuja ei vissiin edelleenkään ole kukaan tehnyt, ainakaan julkiseen jakoon.

 20 
 : Kesäkuu 28, 2018, 13:53:46 
Aloittaja Santa_Fe - Uusin viesti kirjoittanut Dv16_2015
Unknown Location: <kuid:516031:1265>
Unknown Location: <kuid:516031:1266>
Unknown Location: <kuid:516031:1270>
Muinaisista nthngsfn:n Ed-vaunuista uudelleenmaalattuja Edb- ja Edm-vaunuja. Laitettaneen kohtapuoliin jakoon, vaikka ne nyt eivät oikein miltään osin täytäkään nykystandardeja. :D

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10