Linjavaihde.net forum

koska ne Sr1sien ohjaamot käyttää sitä HOTT Signal Shared Library niiden riippuvuutena, niin tuossa HOTT Signal Shared Libraryssa ilmenee jos oikein ymmärsin niin paljon virheitä ja se koodi on "vanhentunutta". mutta voisi kyllä yrittää poistaa sen.

Mikä vika sulla on ? Mulla toimii kaikki Sr1, sellaiset joissa tuo scripti  on, ja myös sellaiset, joissa scriptiä ei ole. Siis sekä 2019 että 2022PE -versioissa. Kokeile poistaa tuo mainitsemasi KUID veturista.

Muuten ihan sitten vain tiedoksi, että kun trainz on ilmeisesti uusimmissa versioissaan karsinut pois (luulisin?) näitä vanhempia skriptejä, niin ainakaan minulla nämä Sr1set eivät toimi, sillä ne käyttävät MAV 63n ohjaamoa, joka sisältää Kuidin: <kuid2:9999:61500:4> HOTT Signal Shared Library, ja tää on ilmeisesti sen verran vanha skripti että toimi. Joten minulla ainakaan Sr1set eivät toimi. Kyllähän tämän voisi korjata vaihtamalla uuden ohjaamon, mutta onhan tua MAV V63n hyvin lähellä.   

Paketissa on merkit nopeuksille 10-160 km/h, joista tosin en ole aivan varma onko missään ollut juuri 150 km/h:n rajoitusta.

Päivitetäänpä tieto näin neljännesvuosikymmentä myöhemmin: on ollut ainakin Rantaradalla useassakin paikassa.

Jos jokin päivitetty versio tuosta näytöstä syntyy, voisin kenties ehdotella myös kellotaulun kiinnittämistä tekstuurin päälle, mikäli sellainen sopivan kokoisena ja toimivana löytyy jostain. Niin paljon erilaisia rautatiekelloja on Keski-Euroopassa tehty Trainziinkin, että hieman jopa ihmettelen ellei sellaista löytyisi. Niin, ja vaikkei tässä nyt parannusideoita varsinaisesti kyselty, myös näytön tekstin asettaminen yöllä valaistuksi olisi varmaankin mahdollista.

Vielä jos lähtisi laajentamaan tarjontaa, voisi seinään tai laiturikatokseen ripustettavalle näytölle olla käyttöä, mutta se ei kyllä enää sitten synny alkuperäistä mallia puukottelematta  Aihehan tässä ei nyt kuitenkaan ollut tällä kertaa Toivomuslista joulupukille 

Lainaus käyttäjältä: miki97 - Marraskuu 06, 2018, 20:51:38

Tällaista tänään, eli tein laiturinäytön, jonka tekstejä voi muuttaa. Pohjana toimi Ismon tekemä laiturinäyttö <kuid:500966:1056> ja DLS:ltä löytyvä "Station monitor" <kuid2:95798:28134:1>. Tarvittavat kiinnityspisteet teksteille on tehty PEVSoftin Attachment Maker -ohjelmalla.

Herättelenpä vanhan langan kysyäkseni, onkohan missään Trainzin versioissa mahdollista ketjuttaa tällaisia objekteja, jotta saman raiteen kaikkiin näyttöihin saisi asetettua tiedot kerralla? Helpottaisi sessioiden tekoa suorastaan huomattavasti, jos asetettavien näyttöjen määrä pienenisi murto-osaan.

Luulisin olevan. Pitääpä selvitellä, miten se onnistuisi.

Tällaista tänään, eli tein laiturinäytön, jonka tekstejä voi muuttaa. Pohjana toimi Ismon tekemä laiturinäyttö <kuid:500966:1056> ja DLS:ltä löytyvä "Station monitor" <kuid2:95798:28134:1>. Tarvittavat kiinnityspisteet teksteille on tehty PEVSoftin Attachment Maker -ohjelmalla.

Herättelenpä vanhan langan kysyäkseni, onkohan missään Trainzin versioissa mahdollista ketjuttaa tällaisia objekteja, jotta saman raiteen kaikkiin näyttöihin saisi asetettua tiedot kerralla? Helpottaisi sessioiden tekoa suorastaan huomattavasti, jos asetettavien näyttöjen määrä pienenisi murto-osaan.

okei 

Kisko-Kalleista on kirjoitettu Resiina-lehdessä 2/2006, jonka perusteella voikin hieman tarkentaa edellistä viestiä: myös VR:llä oli vuosina 1952-1963 yksi Breuer V. Se ei ehtinyt ennen hylkäämistään saada Trr-alkuista tunnusta, joita jaettiin vasta 1965 alkaen. Itse asiassa myöskään vuodesta 1957 jaettua Lko-KK (Liikenneosaston Kisko-Kalle)-tunnusta ei sille ole tiedossa, ainoastaan jonkinlainen numero 848. Oletettavasti se oli koko käyttöikänsä tummanvihreä, eikä ehtinyt saada muussa kalustossa vuonna 1958 käyttöön otettua punavalkoista väritystä. Tampellankin Kisko-Kalleista suurin osa toimitettiin vihreinä; tätä neliskanttisin ikkunoin varustettua mallia toimitettiin Tampellalta 15 kpl vuonna 1956, jolloin ne kaikki olivat oletettavasti uutena vihreitä.

Hylkäykset ajoittuvat melko tasaisesti pitkin 60-luvun loppua ja 70-lukua, ja liikenneosaston kirjoista kaikki jäljellä olleet Kisko-Kallet poistettiin vuonna 1978. Tämä lienee varsin pitkälti ajankohta, jolloin kaupallisessa liikenteessä tehtävä vaihtotyö niillä päättyi, tosin Siuron satamarataa operoitiin Kallella ilmeisesti noin vuoteen 1980 saakka. Sittemmin Kisko-Kalleja on ollut varikoilla ja vaunupajoilla: esimerkiksi Iisalmessa, Pieksämäellä ja Jyväskylässä noin vuoteen 1990, Imatralla vuoteen 2006 ja Turussa vuoteen 2015.

Tampella lupasi Kisko-Kallelle markkinoinnissaan maksimijunapainoksi 500 tonnia, joka vaatii kyllä varmasti täysin vaakasuoran raiteen tai mieluiten alamäen. VR on sallinut linjalle mennessä enimmillään jopa 175 tonnin junapainoja, mikä sekin tuntuu todella paljolta. Mutta jos ei kovin pitkiä ylämäkiä ole, eikä muuta liikennettä hönkimässä niskaan, niin kaipa tuolla on selvitty Trainzissa suosittelen kuitenkin pitäytymään enintään noin sadassa tonnissa linjalla, ellei ole täysin varma omasta traktorinkäsittelykyvystään ja rataosan suhteellisesta tasaisuudesta. Kaarteen pureminenkin alkaa olla näin kevyellä kinnerillä jo täysin mahdollisesti liikkeellelähtöä estävä tekijä näinkin pienillä junapainoilla 

Hauskana knoppitietona mainittakoon, että Kisko-Kallella oli nostettavat kytkimet paitsi molemmissa puskinpalkeissa, myös voimansiirrossa. Ja toisin kuin vetureilla yleensä, Kalle on ollut täysin mahdollista sammuttaa nostamalla kytkin liian vauhdikkaasti 

Ei tule DLS:lle.