Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[LH]

Sattuuko kenelläkään olemaan tällä hetkellä mitään ohjaamoprojektia meneillään? Ajattelin alun perin tehdä suomalaista sisältöä Train Simulator Classiciin (ex. RailWorks), mutta totesin sen liian vaikeaksi projektiksi itselleni. Ajattelin vaihtoehtoiseksi projektiksi realististen ohjaamojen tekemisen suomalaiseen kalustoon, ja mahdollisesti myös parannella ääniä (trainzin äänet ovat kyllä kehnolla tasolla TS:ään verrattuna, esim. sähkökalustolle ei ole ainakaan kovin helppoa tehdä realistista taajuusmuuntajan "vonkumista"). Minun olisi hyvä tietää, että onko kenelläkään mitään ohjaamoprojektia työn alla, jotta en alkaisi vahingossa tekemään ohjaamoa, jota jo joku muu tekee. Tällä hetkellä suunnitteilla on tehdä ohjaamot sr2:een ja Edoon, mahdollisesti ehkä myös sm4:ään ja sr1:een. Saa nähdä, saanko mitään aikaiseksi...

Sä voisit tehdä mun Dr20-veturiin, jos haluat. Toki tällöin se veturin jakoon pääseminen saattaa viivästyä, kun sitä jo vingutaan multa. Sr2 taitaa olla jo ihan hyvä, Sr3 myös. Sr1 on hyvin samanlainen, on vain vihreä. Tällä hetkellä Sm4 ja Edo on samat ohjaamot, jotka on vähän sinne päin. Sm3 ei ole oikeeta ohjaamoa. Mun Allegrosta ei ole hetkeen kuulunut mitään (oisko vuoteen), mutta siihen menee varmasti pendolinon ohjaamo. Muuta nyt en keksi. 

[juhani82]

Taitaa olla niin ettei kenelläkään ole mitään ohjaamoa tekeillä tällä haavaa, että aivan voit vapaasti valita projektin. Ehkä itse aloittaisin jo valmiiksi jaossa olevaan kalustoon tekemään tai sellaisesta ohjaamosta josta on riittävästi materiaalia saatavilla. Mittapiirustukset olisi aina kivat, mutta niitä ei pahemmin netissä ole julkisessa jaossa.
Äänet on tosiaan aivan oma maailmansa. Kaksi tapaa jotka tiedän on sitoa äänet teho asetukseen tai nopeuteen. Esimerkiksi Sm4:ssä äänet on telissä ja ääni nousee nopeuden mukana, mutta vonkuna ei lakkaa kun otetaan veto pois. Realistisemmiksi voisi kai saada jollain skriptillä mutta se ainakin itselle sellaista hepreaa vielä että ymmärrys ei riitä. 

[Taurus1116]

Tässä hieman kuvamateriaalia Sr2 (toivottavasti jonain päivänä toteutuvasta) uudesta ohjaamosta. Tarkoitus ei ole tehdä mitään maailman hienointa ohjaamoa. Kaikki muodot on arvioitava mallikuvien avulla.

[Taurus1116]

Valtavan työn ja lukuisten epäonnistumisten jälkeen olen saanut vietyä Sr2:n uuden ohjaamon ensimmäisen version peliin.

[oge]

Onkos muuten ikinä ajateltu pistää tätä suomitavaraa DLS:lle, olisi kiva että pystyisi tehdä moninpeli karttoja. Se olisi kyllä iso projekti mutta onko kukaan ajatellut siitä mitään, edes muutamaa veturia?

[Dino]

Onkos muuten ikinä ajateltu pistää tätä suomitavaraa DLS:lle, olisi kiva että pystyisi tehdä moninpeli karttoja. Se olisi kyllä iso projekti mutta onko kukaan ajatellut siitä mitään, edes muutamaa veturia?

On se mielessä käynyt ja mennyt äkkiä pois. Itselläni nyt lähinnä olisi Dr13, mutta siinä ei ole oikeanlaista ohjaamoa. Sitten on Mas ja virkatarvevaunu. On sitten joitakin kongigurointeja toisten tekemistä vaunuista, joita ei tietenkään ilman lupaa voi viedä.

[Taurus1116]

Laitetaan nyt joka tapauksessa päivitettyä Sr2:ta jakoon, vaikka onkin aivan eri versio ja eri tekijältä kuin mitä kysyttiin

Edelleen sama Sr2 tässä on pohjana kuin ennenkin, mutta tekstuurit on melko pitkälti kokonaan käyty läpi ja uusittu. Engine on myös kokonaan uusi, ja vastannee oikean Sr2:n suorituskykyä niin tarkasti kuin järkevällä vaivalla ja Trainzin suomissa rajoissa oli mahdollista. Uusi vihellin on lainattu Renfen 333-veturista (löytyy DLS:ltä tai pelistä valmiina) eikä ole aivan tarkalleen oikea, mutta lienee toistaiseksi riittävän lähellä ja ainakin selvästi aiempaa parempi. Ohjaamo on sama vanha, mutta kunhan kuulemma työn alla oleva uusi Sr2-ohjaamo tulee jakoon, päivitän sen näihinkin. SA-3 -kytkimet tähän on myös lisätty, mikä tekstuurimuokkailun ohessa parantaa keulan olemusta aika nätisti. Muuten tämä käyttää vanhan Sr2:n riippuvuuksia.

Paketissa on viisi Sr2:ta pienin yksityiskohtaeroin: Sr2 3201 1990-luvun asussa, Sr2 3206 noin vuosien 2000-2005 asussa, ja Sr2:t 3215, 3222 ja 3239 karkeasti noin vuosien 2002-2014 asussa. Sr2 3201 asentuu aiemman vuonna 2012 alunperin julkaistun V-logoisen päälle, jos asialla on jollekin merkitystä. Toimuvuus on testattu Trainzeissa 2009, 12 ja 19, ja oletettavasti nämä toimivat kaikissa Trainzeissa 2009:stä eteenpäin.

Vihreämpiä maalauksia on myös tulossa, mutta värisävyjen säätely on vielä vähän vaiheessa. Ilmeisesti useimmat on kuitenkin edelleen tyytyväisiä vuonna 2010 maalattuun ja vuonna 2014 päivitettyyn vihreään maalaukseen Parannusehdotuksia näihinkin saa vielä heittää ja toivotaankin, kun on jo ennalta tiedossa ettei tämä liene lopullinen versio näistä.

Näiden myötä toivotan koko foorumin väelle hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sopiiko kysellä, että missä vaiheessa vihreät versiot ovat?

[Dv16_2015]

Sopiiko kysellä, että missä vaiheessa vihreät versiot ovat?

Eivät ole tuon viestin jälkeen edenneet ollenkaan  Alustan värin säädöstä oli pääasiassa kyse, ja hieman selvitysvaiheeseen jäi myös, tulisiko sen olla melko sama vai täysin sama kuin punaisessa värityksessä. En myöskään ole täysin tyytyväinen punaisten väritysten alustasävyyn, joten sitäkin lienee vielä mahdollisesti muokattava. Samoin värien ulkonäköä olisi ehkä laajemmin syytä testata eri Trainzeissa ja niiden valaistusmalleissa ennen lopulliseksi kutsumista.

Ohjaamoprojekti nyt joka tapauksessa vähän inspiroi tätäkin projektia eteenpäin, mistä lienee syytä lausua kiitokset 

[MegaExo]

Olen tässä viime aikoina askarrellut pari yksityisveturia uudelleenmaalamalla. Veturit ovat Lokomon C600 ja Valmetin Move90. C600 on uudelleenmaalaus veturista MG SNCF Y 8148 FRET HD (kuid:494602:101299). Se ei ole ihan täydellinen C600, mutta lähellä kuitenkin(puutteita: yksi akseli puuttuu, säleiköt, jne..).

Move90 on uudelleenmaalaus 25-sarjan Deeveristä. Se on melko lähellä esikuvansa, mutta mm. veturin konesuojan kärjen muoto ja säleiköt ovat erimallisia.

C600 löytyy täältä:
Veturi: https://drive.google.com/file/d/1BtTeyAaeXdz7VWOCN-T-awBz_4F1rbAX/view

Lataa myös Rautatiejuntin tekemä Dv12-veturin äänipaketti: http://www.mediafire.com/file/aamhjdq9u864dy3/Dv12_Moottori_%25C3%2584%25C3%25A4net_3.11.13.cdp/file

Move90 ei tule jakoon ainakaan vielä.

Tuo Driven linkki ei toimi, sattuisiko tuota kenties joltakulta löytymään?

[Dv16_2015]

Toivomuslista joulupukille -aiheessa on monet vuodesta toiseen ja useaan kertaan toivoneet Kisko-Kallea. Toiveisiin on nyt ainakin jollain tavalla vastattu, kun pitkään työn alla ollut CSD:n T200-raidetraktorin uudelleenmaalaus on omasta puolestani valmis. Oheisessa paketissa siis kaksi Suomessa liikkunutta Kisko-Kallea:

- Lännen tehtaiden Breuer V vuodelta 1952. Ollut käytössä Säkylän sokeritehtaalla uudesta saakka, ja siirretty sieltä 1980-luvulla Toijalan veturimuseoon, jossa se on edelleen ajokuntoisena. Uudelleenmaalaus vastaa kohtalaisen hyvin esikuvaansa, vaikka mallissa pieniä eroja onkin. Maalauskaaviotakin on joiltain yksityskohdilta sovellettu mallin tekstuurimappauksen pakottamana.
- VR:n Trr-Lko jonkinlaisena freelance-näkemyksenä. VR:llä ei kaiketi juuri tällaisia Breuereita ollut, mutta 1950-luvun puolivälin jälkeen valmistuneet Tampellan tuotannon alkupään Kisko-Kallet olivat hyvin pitkälle saman näköisiä. Niitä oli maalattu useampaan hieman erilaiseen punavalkoiseen maalauskaavioon, joista tämä on jokseenkin sovellettu versio tämän mallin tekstuurimappausta varten.

Vaikka Kisko-Kallea pienimpänä pienveturina monesti pidetäänkin, veturi on melkoisen ylentävä termi tällaiselle kinnerille. 80 hevosvoimaa ja suurin nopeus 25 km/h olivat kyllä vielä 50-luvulla enemmän kuin riittäviä vaunujen siirtelyyn, mainitaanhan ajan ohjeissa myös vaunujen siirto miesvoimin tai hevosella. Todellisuudessa näillä on jopa joitain asemien välisiä järjestelyjunia vedetty 1950- ja 60-luvuilla, mutta älkää nyt oikeasti linjalle tällä lähtekö. Tai jos lähdette, älkää ainakaan paljoa yli 100 tonnin junapainolla, ainakaan jos radalla on minkäänlaisia nousuja. Ratapihoilla ja varikoillahan (eli jokseenkin tasaisella maalla) näitä on käytetty, viimeksi kaupallisessa käytössä vuonna 2015 Turun varikolla. Kaupallisen tavaraliikenteen ratapihakäytöstäkin nämä poistuivat jo ilmeisesti 70-luvun mittaan, ja sen jälkeen kirjoilla olleet yksilöt olivat teollisuusyritysten, vaunukorjaamoiden ja varikoiden sisäisessä käytössä.

Todella tympivän hidasta jurnuttelua tällä ajaminen on varmasti ollut (ja on), mutta toivomuslistassa tätä toivottiin ja saamanne pitää. Sopivaksi mielekkääksi käyttötarkoitukseksi voisin ehdottaa näytösajelua Toijalan tai Hyvinkään museoiden pihoilla yhden Gb-vaunun kanssa, yksittäisten matkustajavaunujen siirtelyä Turun varikolla kääntöpöydälle ja halleihin, tai oikein masokistisille henkilöille vaikkapa reilun sadan tonnin sekatavarajunaa esim. Porvoosta Keravalle tai Äetsästä Vammalaan. Muina käyttötarkoituksina ehdotan myös näiden tuuppimista kalliolta alas, silloin ne saa kulkemaan kovempaakin kuin 25 km/h ja pari neulanleveyttä yli (= noin 31 km/h) Tai jos jotain muuta hupikäyttöä haluaa keksiä, niin kaipa näillä voi lähteä viemään tavarajunaa Kouvolasta Kuopioon, hakea Toijalaan uutta museovaunua Ilmalasta keskellä pääradan iltapäiväruuhkaa, tai muuta yhtä innostavaa.

Toimivuus on testattu TS2009:ssä ja TRS19:ssä, pitäisi siis lähtökohtaisesti toimia useimmissa Trainzin versioissa. Ohjaamonäkymä on sangen pelkistetty mutta hyvin esikuvanmukainen, ihan oikeastikin näillä ajetaan seisten naama kiinni tuulilasissa hallintalaitteiden ollessa käden ulottuvilla alhaalla ja jalkapolkimina.

Toivottelen näiden myötä vielä hyviä jouluja kaikille!

[Dv16_2015]

Kisko-Kalleista on kirjoitettu Resiina-lehdessä 2/2006, jonka perusteella voikin hieman tarkentaa edellistä viestiä: myös VR:llä oli vuosina 1952-1963 yksi Breuer V. Se ei ehtinyt ennen hylkäämistään saada Trr-alkuista tunnusta, joita jaettiin vasta 1965 alkaen. Itse asiassa myöskään vuodesta 1957 jaettua Lko-KK (Liikenneosaston Kisko-Kalle)-tunnusta ei sille ole tiedossa, ainoastaan jonkinlainen numero 848. Oletettavasti se oli koko käyttöikänsä tummanvihreä, eikä ehtinyt saada muussa kalustossa vuonna 1958 käyttöön otettua punavalkoista väritystä. Tampellankin Kisko-Kalleista suurin osa toimitettiin vihreinä; tätä neliskanttisin ikkunoin varustettua mallia toimitettiin Tampellalta 15 kpl vuonna 1956, jolloin ne kaikki olivat oletettavasti uutena vihreitä.

Hylkäykset ajoittuvat melko tasaisesti pitkin 60-luvun loppua ja 70-lukua, ja liikenneosaston kirjoista kaikki jäljellä olleet Kisko-Kallet poistettiin vuonna 1978. Tämä lienee varsin pitkälti ajankohta, jolloin kaupallisessa liikenteessä tehtävä vaihtotyö niillä päättyi, tosin Siuron satamarataa operoitiin Kallella ilmeisesti noin vuoteen 1980 saakka. Sittemmin Kisko-Kalleja on ollut varikoilla ja vaunupajoilla: esimerkiksi Iisalmessa, Pieksämäellä ja Jyväskylässä noin vuoteen 1990, Imatralla vuoteen 2006 ja Turussa vuoteen 2015.

Tampella lupasi Kisko-Kallelle markkinoinnissaan maksimijunapainoksi 500 tonnia, joka vaatii kyllä varmasti täysin vaakasuoran raiteen tai mieluiten alamäen. VR on sallinut linjalle mennessä enimmillään jopa 175 tonnin junapainoja, mikä sekin tuntuu todella paljolta. Mutta jos ei kovin pitkiä ylämäkiä ole, eikä muuta liikennettä hönkimässä niskaan, niin kaipa tuolla on selvitty Trainzissa suosittelen kuitenkin pitäytymään enintään noin sadassa tonnissa linjalla, ellei ole täysin varma omasta traktorinkäsittelykyvystään ja rataosan suhteellisesta tasaisuudesta. Kaarteen pureminenkin alkaa olla näin kevyellä kinnerillä jo täysin mahdollisesti liikkeellelähtöä estävä tekijä näinkin pienillä junapainoilla 

Hauskana knoppitietona mainittakoon, että Kisko-Kallella oli nostettavat kytkimet paitsi molemmissa puskinpalkeissa, myös voimansiirrossa. Ja toisin kuin vetureilla yleensä, Kalle on ollut täysin mahdollista sammuttaa nostamalla kytkin liian vauhdikkaasti 

[oge]

Muuten ihan sitten vain tiedoksi, että kun trainz on ilmeisesti uusimmissa versioissaan karsinut pois (luulisin?) näitä vanhempia skriptejä, niin ainakaan minulla nämä Sr1set eivät toimi, sillä ne käyttävät MAV 63n ohjaamoa, joka sisältää Kuidin: <kuid2:9999:61500:4> HOTT Signal Shared Library, ja tää on ilmeisesti sen verran vanha skripti että toimi. Joten minulla ainakaan Sr1set eivät toimi. Kyllähän tämän voisi korjata vaihtamalla uuden ohjaamon, mutta onhan tua MAV V63n hyvin lähellä.   

[Reijo_Häkkinen]

Mikä vika sulla on ? Mulla toimii kaikki Sr1, sellaiset joissa tuo scripti  on, ja myös sellaiset, joissa scriptiä ei ole. Siis sekä 2019 että 2022PE -versioissa. Kokeile poistaa tuo mainitsemasi KUID veturista.

[oge]

koska ne Sr1sien ohjaamot käyttää sitä HOTT Signal Shared Library niiden riippuvuutena, niin tuossa HOTT Signal Shared Libraryssa ilmenee jos oikein ymmärsin niin paljon virheitä ja se koodi on "vanhentunutta". mutta voisi kyllä yrittää poistaa sen.